Kartonkitehdas
Varjosuunnitelma kirjastoksi ja kulttuuritaloksi
Kartonkitehdas
Rakennettu vuonna 1912
Loviisa
Vailla käyttötarkoitusta / hiekotushiekan säilytysvarasto
Omistaja: Osuuskauppa Varuboden Osla-Handelslag
Varjosuunnitelma 2024
Esitetty Loviisan Kaupungille keväällä 2024
Historia ja ominaispiirteet
Tehdas rakennettiin vuonna 1912 hyödyntämään rautatietä, josta tontille tuli oma pistoraide. Vuonna 1925 tehdas lopetti kysynnän puutteessa toimintansa, ja seuraavana vuonna 1926 tehtaan konesali jaettiin kahteen kerrokseen kattoa korottamalla.
Tällöin toiminta jatkui autoteollisuuden parissa, ja tontilla toimi mm. verstas, metallipaja, auto- ja pyöräliike sekä autokoulu. Kartonkitehtaan kylkeen liitettiin tällöin ensimmäinen lisäosa, joka on sittemmin purettu. Alueelle nousi tulevina vuosikymmeninä myös erillinen sivurakennus.
1960- ja 1970-luvulla viimeiset 1800-luvun rakennukset purettiin, ja vuonna 1966 kartonkitehtaan sivurakennusta korotettiin ja se liitettiin tehdasrakennukseen, sekä tehdasta laajennettiin länteen. Huoltoasematoiminta päättyi rakennuksesssa 1990-luvulla, ja 2000- luvun alussa kaikki laajennukset alkuperäistä vuoden 1926 konesalin muokkausta lukuun ottamatta purettiin.
Tontin alueella suoritettiin maaperän kunnostustöitä 2002-2003 sivurakennuksen alueella.
Vuonna 2010 maaperätutkimuksissa havaittiin kartonkitehtaan konesalissa sijaitsevien rasvamonttujen kohdalla maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Kartonkitehtaan ja sen tontin omistaa nykypäivänä Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag, ja sitä käytetään lähinnä hiekoitushiekan ja aurauskaluston varastona.
Rakennus edustaa suomalaisen teollisuuden vuosien 1890-1914 suurnousukauden teollisuusrakennuksia. Rakennuksen eteläpuolella oleva sakraali puukujanne on jäänne Loviisan lounaisesta Esplanadista, joka jatkui aiemmin entiselle rautatieasemalle asti. Rakennuksessa on aikakaudelleen tyypillisesti kantavat muuratut ulkoseinät, johon välipohjarakenteet on kiinnitetty. Tehtaan suuret, säännölliset ja tihein välein rakennetut tiiliholvilla kannatetut ikkuna-aukot tuovat luonnonvaloa tehdassaliin. Julkisivut ovat hillityn koristeelliset, ja avautuvat kauniisti puistoon. Kattotuolirakenteet ovat 1920-luvulta, ajalle tyypillisiä puu-rautarakenteita.
Rakennus on helposti saavutettavissa niin kaupunkilaisille kuin kauempaa saapuville, ja on näkyvä osa kaupungin teollista historiaa. Tehtaan sisätilat ovat helposti rakennettavissa esteettömäksi ympäristöksi, ja sisäisten pilarien puute mahdollistaa tilojen muuntelun toimintavaatimuksien mukaan. Rakennuksen sijainnin ansiosta laajennukset olemassa olevaan rakennusmassaan ovat luonnollisia, ja tehtaan julkisivujen symmetriaa ja tyylittelyä on helppo referoida laajennuksiin alkuperäistä kopioimatta. Kartonkitehdas seisoo iästään huolimatta ryhdikkäänä. Sen kantava runko on varsin hyväkuntoinen ja ehjä.
Kirjasto- ja kulttuuritalo
Loviisan kaupunki oli alkanut suunnittelemaan uuden kirjaston rakentamista kaupunkiin vuokratiloissa toimivan kirjaston vuokrasopimuksen lähestyessä loppuaan. Samaan aikaan kaupungissa oli virennyt keskustelu kulttuuritalon rakentamisesta kaupunkiin, joka sisältäisi muun muassa teatterin, monitoimitilan sekä näyttelytilan. Keskustelussa erityisesti ideoitujen käyttötarkoituksien tilateknisiä vaatimuksia pidettiin liian haastavina olemassa oleville rakennuksille ja keskustelussa uudisrakennusta nostettiin keskeisimpänä ratkaisuvaihtoehtona. Me näimme kuitenkin potentiaalia Loviisan kartonkitehtaassa yhdistää sekä rakennushistoria- että täyttää nykyaikaisemmatkin tilatekniset vaatimukset yhdistämällä olemassa olevaa laajennusosiin. Alla saatesanamme varjoehdotukselle, joka lähetettiin keväällä 2024 Loviisan Kaupungin edustajille:
Osana Loviisan rikkaan rakennetun kulttuuriperinnön vaalimista olemme pohtineet Kartonkitehtaalle sopivaa käyttöönoton ehdotusta kohta kaksi vuotta. Tontti sijaitsee erinomaisella paikalla, Kartonkitehtaalla on arkkitehtonisesti hyvät edellytykset käyttömuutoskohteeksi ja historiallinen säilynyt puistokujanne merkittävän historian kanssa luo toiminnan sovittamiselle ainutlaatuiset puitteet.
Kun Arto Henriksson jakoi Facebookin Loviisan seutufoorumi -ryhmässä idean rakennuksen hyödyntämisestä Loviisan kulttuuritaloksi, päätimme yhdistää aikaisemmat tutkielmamme käyttömuutoksesta meneillään olevaan keskusteluun kulttuuritalon ja kirjaston rakentamisesta. Loviisalla on rikas kulttuurihistoria ja paljon hyödyntämätöntä arvokasta rakennuskantaa. Kaupungilla on mahdollisuudet haastaa Porvoo uniikkien puukaupunginosien sekä upean historiaa kunnioittavan arkkitehtuurin avulla.
Näemme vahvasti, että uudisrakennuksen sijaan Loviisalla on mahdollisuus toimia kansallisesti sekä kansainvälisesti esimerkkinä historiallisen rakennuskannan arvostamisesta ja uudelleen hyödyntämisestä vastineena nykyiselle purkuaallolle. Elämme ajassa, jolloin uudisrakentaminen on ympäristöarvojen osalta haastavaa ja laadukkaasti toteutettu olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntävä hanke niittää mainetta. Vanhaan tarinallisuuteen ja kerroksiin nojaavalla kokonaisuudella voidaan saavuttaa vähintään yhtä voimakas ellei voimakkaampi ihastuksen kokemus vierailijoille. Kartonkitehdas ansaitsee uuden elämän ja Loviisa juuriinsa nojaavan kirjaston ja kulttuuritalon.
Varjosuunnitelmassamme Kartonkitehtaan jäljellä oleva osa muodostaa kirjaston sydämen sekä osan kulttuuritalon lämpiöstä. Tilat on suunniteltu esteettömiksi ja ammentavat voimansa Kartonkitehtaan suurista ikkunoista ja rouheista tiilipinnoista. Yhteys puistokujanteelle on myös palautettu, jossa suunnitelmassa patiolla istuskellen voi juoda kupin kahvia ja lukea kirjastokirjoja. Vaaditun neliömäärän saavuttamiseksi kirjastolle on lisätty laajennusosa kohti kirkkoa, joka kaksikerrosta korkeana tilana muodostaa upean salin seuraten silti olemassa olevan rakennuksen muotokieltä. Laajennettuihin neliöihin mahtuvat kirjaston lukusalit, lastenosasto lukunurkkauksineen, bänditiloja, vuokrattavia kokoustiloja, työntekijöiden sosiaali- ja tukitilat sekä kahvila.
Myös paljon teknologiaa sisältävä kulttuuritalon osuus on sijoitettu laajennusosaan, joka vastakkaisesti laajenee pois päin kirkolta. Hyödyntäen maaston luonnollisia muotoja, teatterin ja monitoimitilan alle voidaan rakentaa huomaamaton ja rakennuksen muita toimintoja häiritsemätön huoltoreitti. Viimeiseen laajennussiivekkeeseen sijoitetaan kulttuuriväen toivoma laadukas näyttelytila, white cube, joka sopisi majoittamaan merkittävämpiäkin näyttelyitä tai mediataidetta.
